yksinäisyyttä

 

olen niin yksin

ylläni pimeys

joka kietoo minut kylmään yksinäisyyteen

tyhjään oloon

olen vajaa

rikki

uupunut

taistelen yksinäisyyttä vastaan

heikommin

vähenevin voimin

lysähdän maahan

pimeys ympärilläni

sade raiskaa minua

tuuli viuhuu lävitseni

olen niin heikko

hauras

pelkään niin että tärisen

tahdon kuolla

itken 

kunnes kyyneleitä 

ei enää vuoda

Tästä se alkoi. Eräänä erittäin yksinäisen tuntusena iltana istuin koneella, ja yhtäkkiä tuli tarve kirjottaa. Kirjotin päästäni mitä mieleen tuli, ja tommonen pätkä siitä sitte synty. Mun on aina ollu vaikea kirjottaa mitään runoja yms tekstejä jos käskettiin kirjottaa. Enkä oikeastaa ikinä oo osannu kirjottaa mitenkään hyvin. Mutta nyt tuntu siltä että vois kokeilla purkaa ajatuksia kirjottamallaki. En tiiä vielä tuleeko tätä lukemaan kukaan muu ku minä, mutta siinäki on jo yks ihmine :) Tarkotuksena on vaa helpottaa omaa elämää tai jotain.