22.12.2014 meille syntyi pieni ihana tyttövauva. Sulosempaa ei vois ees kuvitella! Vaikka välillä tuntuuki raskaalta herätä kesken unien syöttämään ja vaihtamaan vaippaa, se pieni hymy minkä pikkunen antaa sen vaivannäön jälkeen korvaa kyllä kaiken työn.
Arki tuon pienen ihmisen kans on sujunu hyvin tähän mennessä, paremmin ei oikeastaan ois voinukkaa sujua. Tyttö on ollu rauhallinen ja tyytyväinen, kuhan vaan on saanu riittävästi kaikkea.
Mulla oli tavotteena alakaa kirjottamaa äitiyslomalla vähä usiammin, ku aikaaki ois ollu enemmän. Jostai syystä se taas jäi. Mutta kokeillaa uudestaan! Jospa sais jonkunnäköstä säännöllisyyttä kirjottamiseen.
Loppuraskaus meni sohvalla istuessa, kattoessa eri sarjoja ja neuloessa lapasia. Nyt kolomen viikon lapas-tauon jäläkeen taian jatkaa sitä harrastusta. Tunnustan jääneeni koukkuun.. Vielä sitä oliski hyvä harrastaa ku pikkunen nukkuu niin paljon päivässä.
Näin uuden vuoden kunniaks oon tehny itelleni lupauksen, että laihdutan. En tiedä paljonko, tuskimpa paljon saan ees aikaseks. Enkä millään rääkillä, vaan päivittäin - säästä riippuen - käyn vaunulenkillä pikkusen kans. Se saa luvan riittää toistaseks.
Samoin saa luvan riittää tämä postaus, tuntuu että aivot ja ajatus ei pysy kasassa.